Loisto Terveys

Mitä tarkoittaa kaularankaperäinen päänsärky ja miten sitä hoidetaan?

Päänsärky on hyvin yleinen vaiva ja sitä esiintyy vuosittain lähes joka toisella ihmisellä. Päänsärkyä voi aiheuttaa hyvin moni asia, kuten migreeni, univaje tai liikkumattomuus. Myös kaularangan vaivat voivat aiheuttaa päänsärkyä ja kaularankaperäinen päänsärky luetaankin yhdeksi päänsärkyjen alaluokista. Sen osuus kroonisissa eli pitkäaikaisissa ja toistuvissa päänsäryissä on noin 15-20 % luokkaa. Niskakipua itsessään esiintyy noin 22-77 %:lla väestöstä jossakin vaiheessa elämää ja joka hetkellä sitä kokee noin 10-20 % ihmisistä. Ihmisistä 56 % on kokenut niskakipua viimeisen 6 kuukauden aikana eli niskakipu on yksittäisenä oireena erittäin yleinen vaiva. 

Kaularankaperäisen päänsäryn toteamiseen vaaditaan, että kaularangan rakenteiden yhteys pääkipuun on selitettävissä joko toiminnallisesti tai kuvantamalla. Sen lisäksi oireistoon täytyy liittyä kaksi seuraavista neljästä tekijästä:

Päänsärky on alkanut välittömästi kaularangan alueen oireen tai vamman jälkeen.

Päänsärky hellittää kaularangan oireiden helpotettua. 

Kaularankaan liittyy liikerajoitusta, mikä lisää pääkivun tunnetta. 

Päänsärky helpottuu, jos kaularangan rakenteesta tai hermotuksesta tuleva kipu pystytään estämään (esimerkiksi puuduteaineella).

Lisäksi kaularankaperäisen päänsäryn toteamiseksi oireiston ei tule sopia muihin päänsärkyluokkiin. Tutkimusten mukaan kaularankaperäisen päänsäryn tutkiminen ja toteaminen näyttäisi olevan selvitettävissä luotettavasti ilman kuvantamista.

Tyypillisesti kaularankaperäinen päänsärky tuntuu toisella puolella päätä, mutta molemminpuoleinen päänsärky on myös mahdollinen. Kaularangan oireistoon liittyy usein liikerajoitus kolmessa ylimmässä kaularangan nikamassa, joilla on yhteys C1, C2, C3 hermoihin sekä trigeminushermon haaroihin, joiden sensorisen eli tuntoa tuovan hermotuksen ja läheisen yhteyden vuoksi on todennäköistä, että kipu tuntuu pään ja kasvojen alueella. Luotettavimmat testit päänsäryn kaularankaperäisyyden toteamiseksi ovat mm. ylimmän niskanikaman kiertotesti ja koehoito, jolla pyritään helpottamaan päänsärkyä lisäävää niskan liikerajoitusta. Kaularangan kipuun voi liittyä myös niskan toiminnallisia haasteita, joiden parantaminen harjoittelun avulla lievittää kipua.

Kaularankaperäisessä päänsäryssä voi olla myös päällekkäisyyttä muiden päänsärkyluokkien kanssa, kuten TMD-peräisen päänsäryn (TMD = temporomandibular disorder eli purentaelimistön vaiva) tai tensiopäänsäryn (jännityspäänsärky) kanssa. TMD-oireet voivat aiheuttaa samanlaista päänsärkyä, mutta niiden ensisijainen syy on purentaelimistössä. Tensiopäänsäryssä tyypillistä on taas lihasperäiset löydökset niskan ja kasvojen alueella, joiden painelu aiheuttaa säteilykipua päähän oireilevalle alueelle. On myös mahdollista, että useita eri päänsärkyluokkia ilmenee yhdellä ihmisellä yhtä aikaa. 

Manuaalista terapiaa pidetään tehokkaana hoitomuotona kaularankaperäisessä päänsäryssä. Kipua lievittää myös yksistään niskan, lapaluun ja hartioiden voimaharjoittelu sekä niskan manipulaatio- tai mobilisaatiohoidot yhdistettynä voimaharjoitteluun. Tutkimustuloksissa on viitteitä, että manuaalinen terapia edistää elämänlaatua muidenkin päänsärkyjen hoidossa, kuten migreenissä ja tensionpäänsäryssä. Tutkimukset kaularangan hoidon vaikutuksesta päänsäryn helpottajana ovatkin lisääntyneet viime vuosina ja erityisesti harjoittelun merkitys hoidossa on kasvanut.

Päänsärkyyn liittyen tulee aina pitää mielessä myös muut vaivat. Lääkäriin tulee hakeutua välittömästi, jos olet loukannut pääsi ja vamma-alueella on jomottavaa kipua tai sinulla on uudenlainen äkillinen sekä voimistuva päänsärky, johon liittyy muita oireita, kuten tunnottomuutta, halvaantumista, kouristuksia puhehäiriö tai tajunnanhäiriö; yleistilan heikentyminen; oksentelu; niskan jäykkyys (leuka ei mene rintaan); tai korkea kuume.

Lääkäriin tulee hakeutua vuorokauden sisällä, jos äkillisesti alkanut pääkipu on kestänyt useita päiviä. Lääkärin tutkimukset ovat myös paikallaan, jos pitkittyvä tai toistuva päänsärky haittaa elämää.

Yhteenvetona fysioterapeutin tai lääkärin tekemällä kliinisellä tutkimisella pitäisi pystyä vahvistamaan tai kumoamaan potilaan kokeman päänsäryn yhteys kaularankaperäisyyteen. Jos kaularangan oireilu on alkanut ennen pääkipua, tulisi päänsäryn vähentyä muun muassa kun niskan liikerajoitusta saadaan helpotettua. Hoito perustuu tarkkaan tutkimiseen, minkä pohjalta tiedetään valita tehokkain hoitomuoto oireen helpottamista varten. Kuten kaikissa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa, myös kaularankaperäisessä päänsäryssä, tulee huomioida ja arvioida myös muut oireeseen mahdollisesti vaikuttavat asiat, kuten elämäntapatekijät, mihin hoidossa pitäisi pyrkiä tarvittaessa vaikuttamaan koetun oireen lisäksi.

Peetu Rytkönen, fysioterapeutti, OMT erikoistuva

Viitteet: 

Blanpied PR et al. Neck Pain: Revision 2017. J Orthop Sports Phys Ther. 2017;47:A1-83.

Chaibi A & Russel MB. Manual therapies for cervicogenic headache: a systematic review. J Headache Pain. 2012;13:351-9.

Falsiroli Maistrello L et al. Manual Therapy and Quality of Life in People with Headache: Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. Curr Pain Headache Rep. 2019;23:78.

Gross AR et al. Exercises for mechanical neck disorders: A Cochrane review update. Man Ther. 2016;24:25-45.

Howard PD et al. Manual examination in the diagnosis of cervicogenic headache: a systematic literature review. J Man Manip Ther. 2015;23:210-8.

IHS CLASSIFICATION ICHD-3. Cervicogenic headache. International Headache Society. 2019.

Jensen R & Stovner LJ. Epidemiology and comorbidity of headache. Lancet Neurol. 2018;7:354-61.

Jull G et al. Management of neck pain disorders, A reasearch-informed approach. Elsevier. 2019:161-7.

Käypähoito. Niskakipu (aikuiset). 2017.

Martin-Gomez C et al. Motor control using cranio-cervical flexion exercises versus other treatments for non- specific chronic neck pain: A systematic review and meta-analysis. Musculoskelet Sci Pract. 2019;42:52-9.

Racicki S et al. Conservative physical therapy management for the treatment of cervicogenic headache: a systematic review. J Man Manip Ther. 2013;21:113-24.

Rubio-Ochoa J et al. Physical examination tests for screening and diagnosis of cervicogenic headache: A systematic review. Man Ther. 2016;21:35-40.

Saarelma O. Päänsärky. Duodecim Terveyskirjasto. 2019.

 

Tilaa uutiskirje

Jätä sähköpostisi alle ja liity postilistallemme.